Himmeli eli suomalaisittain myös olkikruunu on monille tuttu joulukoriste, mutta perinteisesti se on ollut yleisemminkin vuodenkiertoon liittyvä symbolinen esine. Himmelit ovat tunnettuja Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi ainakin Baltian alueella, sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Nimitys himmeli tulee germaanisesta sanasta ’himmel’, joka tarkoittaa taivasta.

Himmelin rakentaminen on perinteisesti ajoittunut vuodenkierron tasaus- ja seisauspäiviin, ja sellainen on voitu valmistaa myös muita seremonioita ja rituaalisia tilaisuuksia, kuten syntymäjuhlia, häitä ja hautajaisia varten. Baltian alueelta on löydetty yli 4000 vuotta vanhoja himmeleitä, joita on rakennettu viljan korsista satovuoden päätteeksi. Niinpä himmeliä on pidetty myös hyvän sadon ja hyvinvoinnin symbolina, mutta samaan aikaan se on kuitenkin ollut ennen kaikkea vuodenkiertoon liittyvä, elämän kiertokulun ja ikuisten syklien symboli.

Himmeliä on pidetty kosmoksen pienoismallina, ja sen rakenne pitää sisällään ajan ja tilan filosofian: Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä, eli niissä on keskusakseli, jonka ympärillä koko kolmiulotteinen rakennelma pyörii. Kevyt oljesta ja villalangasta koostettu rakennelma pyörähtää jo pienen ilmanvireen voimasta, joten katonrajassa roikkuessaan se muistuttaa meitä kaikessa läsnä olevasta, ikuisesta syklisestä liikkeestä. Ja silloin kun tuvassa on ollut läpiveto etuovesta uunin kautta ulos, tämä olkinen mobile saattaa pyöriä vinhaakin vauhtia. Ukrainassa himmelin nimitys tarkoittaa hämähäkkiä, ja tosiaan, tällainen vinhasti pyörivä himmeli saattaakin muistuttaa hämähäkkiä pitkine jalkoineen.

Useimmiten himmelin geometria on vaakasuunnassa nelitahoinen, ja sen peruselementtejä ovat oktaedrit ja pyramidit. Himmelissä on siis neljä kulmaa tai suuntaa, joiden voidaan ajatella symboloivan esimerkiksi vuoden kierron neljää kulminaatiopistettä, eli tasaus- ja seisaushetkiä tai vaikkapa ilmansuuntia. Himmeli muistuttaa meitä siitä, että kosmoksessa on järjestys, mutta se ei ole staattinen, vaan aina liikkeessä.

Himmelin rakenneosia ovat kuivat oljenkorret (vilja, ruoko, kaisla), jotka on yhdistetty toisiinsa villalangalla. Perinteisesti yksi himmelin peruselementti rakentuu 12 osasta, ja se onkin himmelissä oljenkorsien vähimmäismäärä, mutta ylärajaa ei tiettävästi ole – muodot ja niiden monimutkaisuus voivat vaihdella suuresti tekijänsä luovuuden mukaan.

Joissain perinteissä himmelin nimitys merkitsee myös lyhtyä, mutta varsinaisena lyhtynä se toimii vain kerran elämässään ja lyhyen hetken ajan. Esimerkiksi seisauspäivän juhlan yhteydessä on himmeli saatettu kolmen päivän jälkeen sytyttää tuleen ja ihailtu sen seinää vasten muodostamia kauniita varjokuvia. Palaessaan himmeli symboloi jonkin vaiheen päättymistä ja uuden alkamista. Joissain perinteissä himmeli on saanut roikkua katossa syksystä aina kevääseen saakka.

Himmelin rakentaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä – ehkäpä näin vuoden pimeimpänä aikana onkin nautinnollista asettua aloilleen tällaisen näpertelyn äärelle, kun vielä lopputuloskin on kauniin harmoninen ja luonnon omista materiaaleista.

Shakta Shopissa on tänä jouluna tarjolla käsityönä valmistettuja tee-se-itse-himmelipakkauksia. Valikoimassa on useita erilaisia malleja, tutustu valikoimaan ja löydä suosikkisi itsellesi tai vaikkapa joululahjaksi!

Tutustu himmeleihin Shakta Shopissa >>